Tänään haluan leikkiä nukkuvaa
En pyydä paljoa
Takana on nyt Tallinnan matka, syntymäpäivät sekä eiliset juhlat; keittiössä on vieläkin järkyttävä sotku. Olo on kuitenkin todella tyhjä. Tuntuu kuin mitään ei olisi tapahtunut ja silti tuntuu, että on tapahtunut aivan liikaa. Ennen kaikkea tuntuu, että on kulunut jo aivan liikaa aikaa - aivan liian pian joudun töihin. En ole valmis sellaiseen.
Tällä hetkellä en ole valmis oikein mihinkään. En ole valmis menemään edes nukkumaan, vaikka väsymys painaa. Uni ei tule taaskaan, tiedän sen. Unilääkkeetkään eivät enää tehoa enkä uskalla lisätä annosta.
Olo on levoton ja uupunut. Tuntuu, ettei minusta ole nyt mihinkään. Etenkään kirjoittamaan. Anteeksi jälleen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
4 comments:
Ei tarvitse pyytää anteeksi. Sä saat olla nyt just se mikä se olet, se kelpaat, oot ok. <3
Järkyttävää luettavaa. Kunpa voisin jotenkin auttaa...
hyvää myöhäistä syntymäpäivää <3
minun olisi pitänyt jättää poika ennen tuota iltaa. olisi pitänyt. maailma kaatui, kun tajusin sen olevan tosissaan. se oli. että enää meistä ei tule mitään. se on liian hankalaa. minä olen liian hankala, sitä se tarkoittaa. olin vähän humalassa ja poika sanoo noin. ois tehny mieli juosta ensimmäisen vasyaantulevan auton alle.
Post a Comment