Lifehouse - Ordinary Pain

I know that there are days
When your life feels like your grave
You stand in the choice you've made

Puoli tuntia sitten istuin koneen ääreen valmiina kirjoittamaan. Ehdin saada valmiiksi vain alun: "Minun pitäisi oksentaa. Nyt. Heti. Olen syönyt neljä leipää juustolla ja kurkulla, kaksi jäätelöä sekä muutaman salmiakin." Sitten minut valtasi pakokauhu. Minä todella olin syönyt kolmensadan kalorin edestä jäätelöä ja toisen mokoman leipää. Kaadoin litran vettä vatsaani, juoksin kylpyhuoneeseen ja annoin tulla. Halusin kaiken pois. Halusin nähdä verta ja tuntea, kuinka sappineste polttaa. Verta ei tullut - onneksi. Sappinesteet kirvelivät kurkkua, ja minua itketti.

Rakas tulee kohta kotiin ja meidän pitäisi lähteä Ikeaan. Kuinka jaksan kävellä siellä monta tuntia, kun jalkani eivät tunnu kantavan edes vessaan? Kuinka minun muurini kestävät siellä kaikkien hoikkien ja sirojen ihmisten keskellä? Kaikista eniten tahtoisin vain hautautua peittoihin ja herätä vasta maanantaiaamuna töihin - jos silloinkaan. Kaikki tuntuu niin vaikealta taas.

Kirjoitan myöhemmin lisää. Nyt on liian paha olla.