There's so much on my mind lately
I can't make out my own thoughts anymore
I don't know where one begins and the other one ends
Elämä on palautunut normaaliksi tässä asunnossa. Me heräämme aamulla yhdessä, toivotamme hymyillen huomenet ja siirrymme keittiöön. Aloitamme päivän yhdessä ja kuljemme iltaan käsikkäin. Kunpa myös pinnan alla kaikki olisi näin tasaista.
Minä en voi lopettaa ajattelua, en hetkeksikään. Kelaan yhä uudelleen läpi toissayön, samoin perjantain ja lauantain välisen yön. Mietin ystävien seuraa, juttutuokioita sekä viinan määrää. Sitten ajaudun taas väärille radoille ja keskityn saamiini huomionosoituksiin, syvällisiin keskusteluihin ja kahdenkeskisiin hetkiin täällä asunnolla. Tuntuu kuin kaikki olisi jäänyt kesken, kun en mennytkään mukaan enää eilen. Kaksi iltaa samassa porukassa, kaksi yötä samat vieraat, kaksi aamua krapulassa ja lupaus uudesta illasta. Aina siirryttiin askel eteenpäin, kunnes minä yhtäkkiä jäin jälkeen.
En saanut unta yöllä. Olisin halunnut lähteä vielä mukaan, tulla yhtä matkaa tänne ja istua sohvalla juttelemassa, kuuntelemassa rakkaan kuorsaavan. Sitten yhdessä tupakalle, vaikka enhän minä polta. Minä olisin kaivanut tapani mukaan kuohuviiniä ja sitten olisimme siemailleet sitä vierekkäin keittiön lattialla. Tämän ja kaiken muun sijaan minä valitsin kodin. Katsoin elokuvaa, söin ystävien tuoman juustohampurilaisen ja pelasin Twisteriä. Aivoni eivät kuitenkään olleet mukana. Sydän pumppasi verta ja keho toimi, mutta minä olin muualla. Mietin lakkaamatta asioiden kulkua ja edellisiä päiviä. Kun tuli aika käydä nukkumaan, minä olin vaihtaa suuntaa.
Nyt kaikki alkaa alusta. Ajatukset laukkaavat, sydän pumppaa verta ja minä olen vain etäisesti läsnä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
1 comment:
Voimia. Se arkeen asettuminen ei todella ole niin helppoa kun luulisi. Minä olen ainakin päättänyt yrittää. Yrittää hypätä vähemmän jokaisen uuden käänteen ja ahdistavan ajatuksen mukaan ja sietää enemmän sitä mellakkaa omassa päässä. Ehkä jos sille tarpeeksi pistää vastaan, se jossain vaiheessa asettuu, eikä tuhoa sitä omaa tärkeintä ihmissuhdettakin. Halauksia. <3
Post a Comment